Että pitikin kysyä
Miten ihmeessä suomalaiset tietävät näin vähän politiikasta?
28.12.2019 klo 09:30
Kysymys: Helsingin Sanomien kyselyn mukaan vain 40% suomalaisista osasi nimetä kaikki nykyiset hallituspuolueet. Voiko tämä pitää paikkansa?
Nimimerkki ”Tiesin vastauksen”
Vastaus: Tommi Uschanov pohdiskeli vuonna 2010 ilmestyneessä kirjassaan ”Suuri kaalihuijaus – Kirjoituksia yhteiskunnallisesta tietämättömyydestä” tätäkin asiaa. Allekirjoitamme täysin siinä todetun havainnon, jonka mukaan keskivertoihmisen perusolotilaa kuvaa miltei täydellinen tietämättömyys ja toisaalta myös välinpitämättömyys.
Kun meiltä kysytään perusasioihin liittyviä kysymyksiä, niin todennäköisyys sille, että saa loogisia, perehtyneisyyttä osoittavia ja tarkkaan harkittuja vastauksia, ei ole kovin suuri. Olemme aaseja, vaikkakin pinnallisesti koulutettuja sellaisia.
Helsingin Sanomien gallupissa kysyttiin hallituksen kokoonpanosta konkreettinen kysymys, johon on olemassa yksiselitteinen vastaus. Havaittiin, että suomalaisten yleistiedossa on puutteita. Kuitenkin vielä suurempiin vaikeuksiin gallupien tekijät joutuvat selvittäessään mielipiteitä asioista, joihin ei ole yhtä oikeaa vastausta.
Kysymysten muotoilu vaikuttaa valtavasti siihen, minkälaisia vastauksia saadaan. Yksi ja sama henkilö saattaa siis vastata täydellisen ristiriitaisella tavalla kysymyksiin riippuen siitä, miten kysymykset muotoillaan. Ja sitten iltapäivälehdet repivät otsikoita näistä kyselyistä, kuinka suomalaiset ovat asioista sitä tai tätä mieltä. Samaan aikaan todellisuus on, että on ihme, että saamme aamulla kengät oikeaan jalkaan.
Pitäisikö olla huolissaan, että demokratiamme lepää täydellisen tietämättömyyden ja tunnepohjaisen reagoinnin varassa? No mitä suotta, hyvin me vedetään. Jos se yhtään lohduttaa, niin tietämättömyys ei ole vain suomalaisten etuoikeus. Sama tutkimustulos pätee kaikkialla maailmassa, olemme kaikki aaseja.
